Johtajuuden revoluutio

Yhteiskuntamme on viimeisten 10 vuoden aikana muuttunut valtavasti. Syvimmiltä kognitiivisilta prosesseiltaan ihminen on kuitenkin viimeisten 20 000 vuoden aikana muuttunut hyvin vähän.

Siinä missä yhteiskunnallisesti olemme kulkeneet keräilystä maanviljelyyn ja edelleen teollistumisen kautta nykyiseen palvelu- ja tietoyhteiskuntaan, ihmisen syvin tarve mielekkäälle toiminnalle ja yhteisöllisyydelle ei ole kadonnut mihinkään.

Yhteiskunnan muutos on muuttanut työn luonnetta ja vastaavasti lisännyt ihmisten vapaa-aikaa. Työn luonteen muutos taas on muuttanut ihmisen johtajuuden vaatimuksia. Tämän päivän työssä jokaiselta työntekijältä vaaditaan oman työn asiantuntijuutta. Johtajuuden on siis muututtava vastaamaan johdettavien tarpeita.

Yhteiskunnallisesti ihmisten ymmärrys oman toimintansa vaikutuksista luonnolle ja sen ekosysteemeille on lisääntynyt. Sosiaalinen media ja modernit tietojärjestelmät mahdollistavat nopean tiedon etsimisen ja jakamisen ihmisten kesken. Harhaanjohtava ja virheellinen tieto haastavat oikean tiedon ja yksittäisille ihmisille tiedon oikeellisuuden varmistaminen on haastavaa.

Ihmiskuntaa haastavia ongelmia ovat väestön liikakasvu, edelleen jatkuva ilmaston muuttuminen, muovin kierto ekosysteemissä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö. Näiden kaikkien vaikutukset uhkaavat jopa ihmisen itsensä olemassaoloa maapallolla. Voidaankin sanoa, että ihminen on itse tekemässä itsestään uhanalaisen lajin maapallolla.

Ratkaisun avaimet löytyvät muutoksesta

Kaikkien näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää muutosta – niin ajattelun, käyttäytymisen kuin kommunikaation tasoilla.

Ajattelun muutos voi syntyä vain yksilössä itsessään, sillä kukin voi muuttaa vain itseään ja omaa käyttäytymistään. Muutoksen mahdollistaa muutoksen kohtaamisen ilmapiiri, muutoksen kokeminen merkitykselliseksi ja mahdollisuus vaikuttaa muutokseen tai sen toteutukseen. Vaikutusmahdollisuus lisää myös yksilön psykologisen omistajuuden tunnetta muutosta ja uutta toimintamallia kohtaan.

Lisäksi tarvitaan käyttäytymisen muutos – uutta johtajuuden psykodynamiikkaa. Johtajuudessa on erittäin suuressa asiassa keskinäinen vuorovaikutus, koska jokaisen oma käyttäytyminen vaikuttaa toisen käyttäytymiseen. Esimerkiksi luottamus rakentuu parhaiten osoittamalla luottamusta toiselle. Modernissa johtajuudessa kannustaminen ja luottamus ovat keskeisessä asemassa ja vuorovaikutuksen näkökulmasta erityisesti "management by perkele" on katastrofaalista johtajuuden onnistumisen kannalta.

Tarvitaan myös uudenlaista kommunikaatiota. Kaikki on niin kuin se kommunikoidaan – kaikki vaikuttaa viestin vastaanottajan merkityksen rakentumiseen. Sen rinnalla mitä sanotaan, on myös tärkeää se, miten se sanotaan. Kommunikaatiota ei ole vain sanottu ja kirjoitettu viestintä, vaan kommunikaatioon kuuluvat eleet, ilmeet, äänenpainot, viestin kirjallinen tai suullinen sisältö ja retoriikka. Tärkeää on myös miettiä sitä, mitä milläkin tavalla viestitään. Kukaan ei halua tulla jätetyksi parisuhteesta tai irtisanotuksi työstä pelkällä tekstiviestillä.

Johtajuuden revoluution ulottuvuudet yhteiskunnassa

Kestävä liiketoiminta

Lyhytjänteisen voitontavoittelun aika oli eilen. Uuden ajan markkinataloudessa menestys syntyy vain perustaltaan kestävästä liiketoiminnasta.

Yhteiskuntamme ajattelun on muututtava siten, että siirtyminen kestävään liiketoimintaan nähdään uusia mahdollisuuksia avaavana ja siten innostavana uuden ajan kehittämisenä.

Kestävä liiketoiminta tarjoaa innovatiivisille yrityksille loistavan mahdollisuuden luoda uutta ja todella menestyksekästä liiketoimintaa. Muutos kestävään liiketoimintaan tulee tapahtumaan ajan kuluessa varmasti. Maapallon ekologinen tila ja rajalliset raaka-aine varannot pakottavat poliittiset ja johtavat viranomaiset toimimaan, mikäli liike-elämässä ja yhteiskunnassa muutos ei tapahdu vapaaehtoisesti ja itseohjautuvasti. Tällöin useimmiten käytettäviksi tulevat pakkokeinot erilaisten korotettujen verojen, sakkojen ja maksujen muodossa.

Liike-elämän päättäjät ovat kestävän liiketoiminnan kautta tapahtuvan yhteiskunnallisen muutoksen avaintekijöitä. Heidän päätöksensä tulevat joka päivä yhä vahvemmin vaikuttamaan siihen, miten paljon ihmiset tulevat kohtaamaan tulevaisuudessa poliittisesti asetettuja pakkokeinoja. Vapaaehtoinen ja liiketoiminnan kehityksen kautta tapahtuva muutos tulisi olemaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten näkökulmasta miellyttävämpi vaihtoehto.

Erilaisuuden arvostaminen

Organisaation diversiteetti on sen keskeinen voimavara. Erilaisen ajattelun hyväksyminen ja sen vahvistaminen ovat 2020-luvun johtajuuden keskeisiä työkaluja.

Eri ikäiset, eri sukupuolta olevat, eri kulttuurisesta taustasta tulevat ja eri tavalla ajattelevat ihmiset tuovat organisaatioiden toimintaan kehittäviä ja rikastavia näkökulmia. Modernit organisaatiot ovat kaikki joka päivä yhä vahvemmin asiantuntijaorganisaatioita. Tänä päivänä oman työn asiantuntijuutta vaaditaan lähes kaikissa työtehtävissä.

Muun muassa yhteiskunnallinen muutos, digitalisaatio ja sosiaalinen media asettavat 2020-luvun johtajuudelle valtavat paineet. Ihmisten johtajien tulee kyetä vastaamaan johdettaviensa tarpeisiin tilanteessa, jossa alaiset ovat omien tehtäviensä ehdottomia asiantuntijoita. Johtajien on kyettävä luottamaan alaisiinsa ja jakamaan heille vastuuta samalla, kun heidän on kyettävä auttamaan alaisiaan onnistumaan tehtävissään. Johtajuuden näkökulmasta homogeeniset organisaatiot voivat näyttäytyä helpommilta johtaa, mutta vastaavasti liiallinen samankaltainen ajattelu vaarantaa niiden menestysmahdollisuudet.

Merkityksellinen työ

Muutos ja merkityksellisyyden kokemus syntyvät yksilössä itsessään. Johtajuus on uuden ajattelun mahdollistavan ilmapiirin rakentamista.

Työstä saatavan merkityksen kokemus korostuu 2020-luvun johtajuudessa. Vastaavasti oman työnsä merkitykselliseksi kokeva työntekijä on työnantajalleen hyödyllinen siksi, että hän on motivoitunut ja omalle työlleen omistautunut. Merkityksen kokemus parantaa työntekijän ymmärrystä oman työpanoksen merkityksestä organisaation kokonaisuudelle ja siten hän on organisaation näkökulmasta tuottoisampi ja kannattavampi. Työn merkityksellisyyteen kannattaa siis panostaa niin yksilön oman hyvinvoinnin kuin työllistävän organisaation tuottavuuden ja kannattavuuden näkökulmasta.

Moderni asiantuntijatyö ja yhteiskunnan muutos vaativat työntekijöiden jaksamiselta yhä enemmän. Täten työn merkityksen kokemus tulee tulevaisuudessa edelleen korostumaan.